Syksyssä mennään

Se on sitten syksy täällä nyt. Syksyiseltä näyttääkin.

 Miesystäväni on innostunut raivaamaan ton ojan pientaria. En osannut kuvitellakaan, että tuo oja on noinkin iso, joka tosta lammesta lähtee. Tuostakin tulee kesällä varmaan kivannäköinen kunhan vaan saan pidettyä nuo pajupuskat kurissa.

 Yläkerran kamari valmistuu pikku-hiljaa. Seiniä jo levytetään. On siinä vaan ihan mahdoto työ tuollaisessa yhdessä huoneessa. Ei sitä taas muistanutkaan, kuinka monta "kerrosta" tollasessa seinässäkin on, ja kun pitää vielä muistaa, että ilman pitää päästä tuolla vintissä silti kiertämään, vaikka sinne tulee huone. Ei voi rakentaan kiinni kattoon, vaan tuuletusraot pitää jäädä. Ettei sitten tuu mitään homeita sun muita. Mutta, ei tässä nyt varmaan enää ihan kauheita aikoja mee kun mä pääsen sinne pensselin kanssa heilumaan. Mulla onneks jäi kesän maalauksista seinä- ja lattiamaaleja, jospa ne riittää, saa nähdä. Sivuseinään sille suoralle osuudelle oon aatellut laittaa jotain nättiä tapettiä, kun siihen ei hirveesti sitä tarvi ostaa, niin jospa raaskis sellasen investoinnin tehdä.

 Polttopuita tilasin vielä toisen kuorman lisää, kun rupes näyttään siltä, että niitä menee aikas paljon. Saunan lämmittämiseen menee yllättävän paljon näin kylmillä ilmoilla, kun onhan se tollanen pihasauna, saa ihan kylmästä alottaa lämmittään joka kerta. Mutta nyt ne kyllä riittää kesään asti.

Sisäjuttuja

Yläkerran kamari alkaa pikkuhiljaa hahmottumaan. Ikkuna on jo paikoillaan ja seinät saavat vähitellen villakerroksen.

 Viikonloppuna sain kasattua ja ripustettua ihastuttavan pyykinkuivaustelineen leivinuunin eteen, puuhellan yläpuolelle. Tässä voi talvella kuivata sellaista pyykkiä, mitä ei kuivausrumpuun voi laittaa. Tuppaavat ainakin t-paidat kutistumaan siellä.

 Tänään sain vihdosta viimein ommeltua eteisen ja pikkukamarin verhot. Eteinen odottaa kesällä tapahtuvaa maalaustaan, mutta verhot nyt ovat paikoillaan.

 Pikku-kamarin verhot ovat jotain ihmeet tekokuitua, eivätkä ollenkaan mukavat, mutta onpahan nyt jotain. Ompelen mukavemmat kunhan sattuu kirpparilla mukava kangas eteen.

Niin siis, ompelunurkkaus tuli korkattua sitten tänään, kun ompelin nuo eteisen ja pikkukamarin verhot. Kiva kun saa olla ompelukone aina esillä. Jospa tulis useammin jotain ommeltua.

 Tälläsiä sisäjuttuja nyt näin syksyllä tapahtuu, kun ei ulkona oikeen mitään enää voi tehdä, kun on niin märkää ja kylmääkin alkaa olemaan.