Puhelin pirahti . . .

Heti tänäänhän se puhelin jo pirahti. No, en sentään usko, että tämä kohde vielä voisi olla se napakymppi, mutta sen verran kiinnostavalta se kuulosti, että lupasin mennä katsomaan, kunhan kohde on saatu myyntiin. Hirsinen rintamamiestalo haja-asutusalueella Mouhijärven takana, siinä jo aihetta mielenkiinnon heräämiseen.

Muutama välittäjä oli vastannut sähköpostiin ja lupasivat ottaa yhteyttä kun sopiva kohde tulee myyntiin. Saa nyt sitten nähdä, mutta aika luottavaisin mielin mä nyt oon. Ja sen sain myös päätettyä, että koiramäärä lisääntyy vasta sitten, kun on päästy maalle asumaan.

Voi miten ihana tollanen paneelikaappi on. Voisin tehdä tollasia, kun ois paikka. Nyt vaan odotusta, odotusta, tuskallista odotusta, tuskallista odotusta. 

Unelmat saa virtuaalisiivet . . . .

Talon etsintä jatkuu. Laitoin äsken 38 kiinteistönvälitystoimistoon ilmoituksen, kattaa aika hyvin tampereen seudun välittäjät. Saas nyt sitten nähdän, koska puhelin pirahtaa :-)

Ja saanko sellasen talon, jossa voin joskus toteuttaa sitä kirppai- osto- ja myyntiliikeä- kahvio-unelmaani. 

Välillä tulee mieleen, että luovutan kokonaan tästä unelmasta ja otan käyttöön kakkosunelman. Pikkuasunto esim nekalasta ja puutarhamökki nekalan siirtolapuutarhasta. Ei tarvis olla ees autoo. Töihin pääsisin kävellen, vaikka ja mökille myös ja pyörällä. Toi on ihan hyvä varasuunitelma. Mutta vielä toistaiseksi pidän kiinni ykkössuunnelmastani.

 

Odotusta, odotusta!!!

Viikonloppu !! Ihanaa, mutta viikonloppuna kiinteistönvälittäjät ei oo töissä :-( , eli ei voi tulla kohteita. Tylsää. 

Pitää vaan haaveilla ja haaveilla. Ihan niin ku mä en ois jo tarpeeks haaveillu. Ihan niin ku mä en tietäis jo tarpeeks hyvin mitä mä haluan, mitä mä haen. 

Eri asia on sitten se, millasia kompromissejä joutuu ja on valmis tekeen. Sehän tässä on se vaikee juttu. Toikin talo joka nyt Pälkäneellä ois ollut, se ois ollut komromissi. Ei tilaa tehdä mitään. Ja sehän ois ollut aivan hirvee puute. Mitä mä teen oikeesti talolla, jos mä en voi sitten tehdä siellä mitään. Siitä mä en oikeesti vois tinkiä. Mutta kun toisaalta yks haave ois se pikkuruinen talo, jossa vois edullisesti vaan asua, eikä tehdä mitään. Se on se mun kakkos vaihtoehto, olla työttömänä ja mitään tekemättömänä, asua halvalla. Olla yöpaita päällä koko päivä ja istua talon rappusilla hörppimässä aamukahvia kun muut menee töihin. 

Mutta kun on sitten se toinenkin unelma, se että ois iso talo, jossa vois asua ja toteuttaa unelmiaan. Tehdä ja puuhastella kaikkee, laittaa kirpputoria, vaikkei sitten ees koskaan avais sitä. Voisinhan mä sitä rakentaa ja kerätä sinne kamaa, ja leikkiä kirpputorin pitäjää :-D)

Pitääpä mennä taas keräileen ihania kuvia näistä unelmista.

Luulin jo . . .

Voih, luulin jo, että nyt se löytyi. Pälkäneellä pikkuinen vanha hirsitalo, puuhella keittiössä, uuni olohuoneessa, piharakennuksessa sauna, liiteri ja autotalli. Se ois saattanut olla siinä, mutta ei, vielä ei ollut aika. Rinne oli lähes pohjoiseen, aurinko olisi paistanut vain kesäaamuina, eikä silloinkaan talon rappusille. En olisi milloinkaan saanut istua kesäaamuna talon rappusilla juomassa aamukahvia ja kuuntelemassa lintujen laulua. 
Vielä minun on odotettava. Naapureitakin oli liian monta ja liian lähellä. En etsi mitään pikku-pispalaa vaan omaa rauhaa metsän siimeksessä pelloin laidassa. Olen tulossa mökkiseni, odota minua<3

Oriveden kautta tultiin kotiin, mutta ei ollut sielläkään minun taloni minua odottamassa tähtitornin vieressä. Tunnistan sen kun se satttuu kohdalleni, tiedän tulleeni kotiin, pitkältä matkaltani. Tiedän olevani perillä <3

Lähden jatkamaan matkaani  . . .

Ei jaksa odottaa . . . .

Voi tätä odottamisen tuskaa, enhän mä tiedä ees kuin kauan mun tarvii oottaa. Kun tuun töistä, avaan koneen, luen sähköpostin, onko tänään tullut myyntiin se mun kohde. 

Mä elän oikeestaan elämäni onnellisinta aikaa. On mahis saada vakituinen työpaikka ja ihana talo maalta. Mahdollisuus toteuttaa unelmani. Ihan kuin nuorena. Nyt vaan ei oo mitään "vaatimuksia" mitä pitää elämältä "saavuttaa", kuten perustaa perhe, tehdä työuraa tms. Nyt voi vaan nauttia unelman toteuttamisen parhaista puolista, ja on miljoona kertaa viisaampi. En rakenna elämääni toisen varaan, se kai on se mitä mä elämältä OON oppinut. 

Tosson muuten ihanasti toteutettu kerrostaloasunto, ihan Opiskelijankadun varrelta. Eli siinä on ollut sisustajalla silmää toteuttaa hieno kokonaisuus karuihin puitteisiin.
 

Urjalan kylässä. . . .

Käytiin kattomassa yhtä taloo. Siinä ois ollut aihetta, mutta, ensinnäkin, ilmansuunnat oli väärät ja vieressä tien toisella puolella oli leirintäalue. Suurempi haitta tuo ilmansuunnat. Metsä edessä korkealla mäellä etelänpuolella :-) ei hyvä, rupee vituttaan pidemmän päälle, kun aurinko ei illalla myöhään paista, eikä talvella eikä keväällä eikä, eikä, se on liian suuri miinus.

  Tosta köökistä ois saanut tosi ihanan, toi hella piste iin päällä <3 Ja muutkin huoneet ois ollut maalilla jo hyvässä kuosissa. Harmittaa :-/

Tosta eteisestäkin ois tullut aika unelma maalipensseliä heiluttamalla.

Pohjakin oli mitä parhain. Hemmetin hemmetti, työmatkakin ois ollut vaan 50 km. Mutta en mä voi antaa ton ilmansuunta-asian kanssa periks, se on niin tärkee juttu. 

Niin että ei kun jatkamaan etsimistä.

Toi navettakin näyttää niin ihanalta, siellä vois tehdä vaikka mitä.

On aittaa ja katosta.

Ja latoo varastotilaksi ym työskeltelytilaa kesällä.

Aikas kivalta näyttää toi pihapiiri <3 Voi kun toi ilmansuunta ois toisin. Tuolta se aurinko vähän pilkistää puiden takaa. Eihän toi mikään sankka metsä kyllä oo.

Tossa asemapiirroksessa nyt näkee noi ilmansuunnat, näin se ei niin pahalta näytä, mutta kun tossa alla lukee "metsää" niin se on vähän huono ja se metsä on vielä mäen päällä.

Tollanen se talo on edestä. Ei mikään hurmaava, mutta kun ton maalais tumman punamullan väriseks, niin jo vain näyttäis kivalta.

Tää on takaa, tieltä katsottuna. Itseasiassa tie menee ihan tosta talon kulmalta. Ja tuolla talon alla näyttää muuten olevan kellarikin.

Päätykuvaa, ihan ryhdissää olevalta taloltahan tuo näyttää.

Ja sitten kasvokuva, kuisti, kutsuu astumaan sisälle.

Tältä varmaan näyttää kun ovesta astutaan sisälle. Jos paneelit maalais valkoseks, näyttäis jo ihan eriltä.

Keittiö on vaatimaton, mutta siellä on kaikki pakollinen: tiskipöytä, hella ja jääkaappi. Ja se "PUUHELLA" mallia " TOLLASEN MÄ HALUAN"

Tässä  keittiöö, tilaa on mukavasti. Voi sisustaa ja hankkia kaikkee kivaa.

Olkkari on myös valtava, ja sillä on persoonallisen värinen uuni, toi täytyis huomioida jossain toi väri, mutta ei oo paha toi väri ollenkaan, ei ois vaikee ottaa huomioon sisustuksessa, toisin kuin joskus näkee jotain ällö vihreitä uuneja.

Sitä olkkaria, ikkunoita taitaa olla useempaan suuntaan.

Tonne valkosta kattoon ja jos ois vielä puulattiat joskus esiin otettavissa <3

Makuuhuoneita on kaks, tässä toinen jossa kiva uuni. Ton sohvan voisin kanssa ottaa :-D)

  Sama makuuhuone edelleen.

Tässä toinen makkari.

Ja lopuks julkisivupiirros.

Myyntipuhetta:


Viihtyisä ja edullinen ok-talo/maatila lähellä järvenrantaa, jonka pihapiirissä useita talousrakennuksia. Kiinteistö tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia niitä tarvitsevalle. Määräalaan kuuluu pinta-alan mukainen osuus yhteisiin vesi-ja maa-alueisiin.

Kohteen etäisyys omiin karttasijainteihisi:

Työpaikka:	51,3 km

Sijainti:
Tyyppi:	Omakotitalo
Omistusmuoto:	omistusasunto
Velaton hinta:	74 000 €
Myyntihinta:	74 000 €
Vapautuminen:	heti vapaa
Rakennusvuosi:	1930
Kuvaus:	3h, k, aula, wc/kph, sauna/liiterirak, ent.navettarak, aittarak, suulirak
Tilojen kuvaus:	Asuin/vapaa-ajanrakennus: Olohuone ja kaksi makuuhuonetta, sekä aula ja keittiö . Olohuoneessa ja toisessa makuuhuoneessa tulisija. Keittiössä myös puuhella. Entinen navetta rak: Varasto ja autotallitilana. Sauna rak: Sauna ja liiteri, sekä atotalli tai varastotilana. Aitta rak: Varastotilana. Suuli rak: Puuvajana, sekä työkalu varastona.
Tilat ja varustelu:	oma sauna
Koko:	3 huonetta
Huoneiden määrä:	3
Pinta-ala:	135,0 m2
Yleiskunto:	tyydyttävä
Lisätietoa kunnosta:	Siisti
Ranta:	oikeus vesialueisiin
Rannan tyyppi:	Järvi

Kustannukset

Sähkölämmitys:	720,00 € / v
Kiinteistövero:	50.00 EUR/v
Lisätietoa maksuista:	Varainsiirtovero 4%

Tontti ja kaavoitus

Tontin pinta-ala:	6000,0 m2
Lisätietoja rakennusoikeudesta:	Haettava erikseen
Tontin omistus:	Oma
Rasitukset ja rasitteet:	On 15.9.2010 päivätyn kiinteistörekisteriotteen mukaan

Kohteen kuvaus

Nimi:
Kiinteistötunnus:

Materiaalit, varusteet ja lämmitys

Rakennusmateriaalit:	Puu
Pintamateriaalit:	Tapettia, paneelia, puuta
Kattotyyppi:	Harja/pelti
Lämmitysjärjestelmä:	Sähköpatterit ja tulisijat

Keittiö

Kuvaus:	Tilava ja avara keittiö, jossa mm.puuhella

Pesutilat

Kuvaus:	Päärakennuksessa wc/suihku. Lämminvesivaraaja wc tiloissa. Erillinen pihasauna rakennus.

Palvelut ja liikenneyhteydet

Lisätietoja palveluista:	Leirintäalueen myymälä 50m, uimaranta 150m, Keskustaan n.10-15km. Koulut: Urjalankylän koulu n.5-10km
Liikenneyhteydet:	Bussi

 

Ei malttais odottaa . . .

Se yks talo meni, siks se välittäjä ei soittanut, eli juuri kuten arvasinkin. No, ei se ollut ihan sitä mitä hain. Se tulee vielä.

Kirpparilla kierrellessä aina tulee mieleen mitä kaikkee sitä sitten sinne taloon haluaa hankkia. Paljon kaikkee oon jo hankkinutkin, mutta sitten kun pääsee muuttaan, voi toden teolla alkaa tekemään hankintoja, kun näkee mitä mahtuu ja millasta tilaa siellä on. Voih, siitä tulee ihanaa <3


En millään malttais odottaa, mutta on vaan pakko. Hienoo tietää, että se talo on jossain ja odottaa mua. Edelliset asukkaat siellä nyt puuhastelee ja suunnittelee myyntiä. Ehkä välittäjään jo otettu yhteyttä. . . . odotan vaan vahdin ilmoitusta sähköpostiin  . . . . on se jännää, sitten kun se ilmoitus kolahtaa postilaatikkoon  . . sitten kun ne kuvat näkee. . . . lukee sen tekstin  . . . soittaa välittäjälle . . . lähtee katsomaan . .. huh huh  . . . tuu jo !!!

Toivoa täynnä . . .

Tänään tuli meillä hakuun ostoreskontra-asiantuntijan paikk. Pistin hakemuksen tänään. Olisin kai tyhmä jos en hakis. 

Joo, sitten oltais jo kahta askelta lähempänä mun unelmaani. Oispas ihanaa, kun kaikki asiat taas sais tarkoituksensa. Mä uskon niin, kaikella on tarkoituksensa ja jossain kohtaa se tulee vastaan. Oon nyt kulkenu jonkin matkaa kohti unelmaani, joko kohta kolkuttelen ovella?

Toivoa on !!

Nyt on sitten lainalupaus, ei kun vaan odottelemaan, että sopiva kohde tulee myyntiin :-D)

Tosi ihkua, miten mä maltan odottaa sitä unelmieni kohdetta ? ? ?
En mitenkään, mutta pakko vaan on. Päivä kerrallaan mennä.

Siitä yhdestä talosta ei oo vieläkään välittäjä soittanut, koska sitä pääsee katsoon. Niin, että ei kai sitä sitten pääse. Enkä mä nyt hötkyile. Odotan, että se unelmien täyttymys tupsahtaa mun syliini <3<3

Ei kuulu mitään. . .

No nyt alkaa kuulostamaan jo huolestuttavalta sen yhden talon suhteen.Välittäjä ei ole vieläkään ottanut yhteyttä, vaikka lupasi maanantaina soittaa ja keskiviikkona oli puhetta, että yrittäisi ehtiä näyttämään taloa. Kiinteistönvälittäjät on kyllä nykylään sellasta sakkia, ei ne ehdi kuin arkipäivänä keskellä päivää. Ennen vanhaan sentään kiinteistönvälittäjien työaika oli arki-iltoja ja viikonloppuja. Kai niillä on niin kovat provikat nykyään, ettei montaakaan kohdetta tarvitse kuukauden aikana myydä, kun pääsee jo hyville tienesteille.

Toisessa paikassa on myös pikku-talo tullut myyntiin, joka olisi myös varteenotettava vaihtoehto. Se tosin on pienenmpi ja kalliimpi, sijaintinsa vuoksi.

Hintapyyntö on 85.000 ja neliöitä on 30. Kyllähän mä tohon koirien kanssa mahtusin, mutta poika sitten kyllä tosi huonosti ees yökylään joskus. Niin että ei toi taida tulla kysymykseen.

Siihen täytys pystyä rakentaan piharakennus, jossa ois yöpymistiloja saunan, liiterin ja varaston lisäksi. Ja se oiskin jo kallista.

Eikä toi nyt oikeesti ois mun taloni. Mutta kunhan sen nyt bongasin paremman puutteessa.

Ei kai se auta kuin vaan odotella sopivaa kohdetta, jos nyt torstain jälkeen enää on mitään toivoa. Jos kaikki toivo menee sen päivän myötä, on vielä yksi konsti varalla.

 

Joku sentään. ..

Tänään sentään pankista otettiin yhteyttä, kun viikonloppuna tein sinne lainahakemuksen. Menen torstaina pankissa käymään, sitten kuulen, joudunko hautaamaan talounelmani, vai saanko jatkaa haaveilua ja aloittaa kenties etsimisen?

Kiinteistönvälittäjä sen sijaan ei ole soittanut. Ehkä se talo on mennyt jo kaupaksi. Mutta ei haittaa, aina niitä uusia tulee. En enää jää yhden perään itkemään.

Mutta odotan tietty mielenkiinnolla, millanen se talo ois?

Voi miten unelmakuisti tossakin kuvassa on, ton kun uudelleen maalais, niin se ois napakymppi, kun on jo ilman maalaamistakin.

Ei napakymppiä ookkaan

Ei toi yks talo ihan napakymppi oo. Mun talossa pitäis olla seuraavat elementit, että se ois napakymppi:

-korkeat huoneet
-vanhat keittiönkaapstot
-vanhoja komeroita
-lautalattiat
-vanhat ruutuikkunat
-puuhella
-leivinuuni
-pönttöuuneja
-kuisti jossa ruutuikkunat ja paneeliseinät ja laatikkopenkit
-yläkerran puurappuset ja paneeliseinät
-eteisen paneeliseinät
-pihasauna
-liiteri
-ulkovessa
-kunnan vesi ja viemäri
-oma pihakaivo
-pihassa vanhoja lehtipuita
-pelto- ja metsämaisemaa
-järvi kävelyetäisyydellä ja siellä venepaikka ja uimalaituri
-vanha kansakoulukiinteistö jossa talkkarinasunto
-rautatieasema kävelyetäisyydellä
-kauppa muutaman kilometrin etäisyydellä
-ei naapureita kilometrin säteellä
-vanhat peiliovet ja ovien vahvat karmit
-vanhat katto- ja jalkalistat
-paneelikatot


Tossa nyt jotain alkuunsa :-D) Aikamoinen lista. No, mä tiän mitä mä haluan. Eihän ihan napakymppiä oo olemassakaan, mutta tossa on noita elementtejä mitä haen.

Haaveissani vainko mä oon . . . .

Löysin tänään ihan unelma talon. Voi eiiii!! Tässä se on:

Voi kun mun unelma toteutu. Toi ois työssäkäyntimatkan etäisyydellä duunipaikasta ja juna-asemakin ois kävelyetäisyydellä. Kaks huonetta ja iiiihana köökki:

Siis toi ois ihan unelma. Toi hella <3 Esittelytekstissä sanotaan, että minimaalinen varustus keittiössä, ja niinhän se näyttää olevan, mutta toisaalta, en mä oo mikään gourmee-kokki. Joskus oon jopa aatellut, että en tarvis keittöö ollenkaan, mutta tietty ois kiva sen verran olla että vettä voi keittää ja tiskata kahvikupin :-) Tossa ois just sen verran.

Ja kato tota uunia, iiih!!! Tää talo on erittäin paljon sellanen mistä mä tykkään. Eikä hintakaan oo paha: 72.000€  toi ois mun pikku-pikku-budjettini rajoissa. Ja tossa pystyis elään vaikka jäis työttömäkskin.

Ton hirsiseinän maalaisin valkoseks. Mutta kato noit ovia ja ovenpieliä. Oikeesti. Mä oon taas niin innoissani, kuin pieni lapsi. En millään malttais oottaa että pääsen kattoon tota.

Aikas kiva näkymä tästäkin makkarista tonne kamariin. Tää ois Jussin huone, jos se muuttais tonne, ja kamari ois sit mun huone / olkkari, tai siis mun huone, ei ois mitään olkkaria. Jussin huone, mun huone ja köökki.

Ja vielä lisää ihanuuksia. Piharakennus, jossa on liiteri, ja toi pikkusempi on kait se pihasauna. Aaah, vieläköhän mä eläissäni pääsen omaan pihasaunaan??? Ja sit tossa piharakennuksessa on ulkohuussi, sinne laittaisn sen biolanin kompostivessan. Sais ruuanjätteet sinne ja käydä pisulla kesäsin.

Siellä näyttäs olevan vielä maakellarikin. Sekin ois ihana. Sais sinne ostaa perunasäkin syksyllä. Häh, minä? Enhän mä laita ruokaa :-D)  Nyt mä haluan vaan jauhaa tästä unelmien unelmasta. Näitä kuitenkin sattuu kohdalle suht harvoin. Mulla kun on sellanen maku, että sen pitää olla just tietynlainen. vanhempi kuin n.1945, sitä uudemmat alkaa oleen sitä tyyliä mistä en tykkää.

Takaisin maalle

Käykäähän peremmälle uuteen blogiini. Rakastan kaikkea vanhaa. Taloja, esineitä jne. Itsekin olen aika vanha, keski-ikäinen. Haaveilen maallemuutosta ja yritän tässä järjestää elämääni siihen  malliin, että se joskus olisi mahdollista. Monen monta vuotta olen maalla asumisesta haaveillut, oikestaan koko ikäni, lukuun ottamatta sitä muutamaa vuotta, jonka olen saanut asua maalla. Avioeron takia jouduin muuttamaan sieltä kaupunkiin, muttä ikävä takaisin on kova. Kohta urakkani kaupungissa alkaa olemaan valmis, ja maalle muuttoni rupeaisi olemaan mahdollista. Ei enää kauaa, mutta jonkin aikaa, joudun kaupugissa asumaan. Sitä kaipuutani tässä teille vuodattelen.