tiistai 8. helmikuuta 2011

Ei kuulu mitään. . .

No nyt alkaa kuulostamaan jo huolestuttavalta sen yhden talon suhteen.Välittäjä ei ole vieläkään ottanut yhteyttä, vaikka lupasi maanantaina soittaa ja keskiviikkona oli puhetta, että yrittäisi ehtiä näyttämään taloa. Kiinteistönvälittäjät on kyllä nykylään sellasta sakkia, ei ne ehdi kuin arkipäivänä keskellä päivää. Ennen vanhaan sentään kiinteistönvälittäjien työaika oli arki-iltoja ja viikonloppuja. Kai niillä on niin kovat provikat nykyään, ettei montaakaan kohdetta tarvitse kuukauden aikana myydä, kun pääsee jo hyville tienesteille.


Toisessa paikassa on myös pikku-talo tullut myyntiin, joka olisi myös varteenotettava vaihtoehto. Se tosin on pienenmpi ja kalliimpi, sijaintinsa vuoksi.


Hintapyyntö on 85.000 ja neliöitä on 30. Kyllähän mä tohon koirien kanssa mahtusin, mutta poika sitten kyllä tosi huonosti ees yökylään joskus. Niin että ei toi taida tulla kysymykseen.



Siihen täytys pystyä rakentaan piharakennus, jossa ois yöpymistiloja saunan, liiterin ja varaston lisäksi. Ja se oiskin jo kallista.



Eikä toi nyt oikeesti ois mun taloni. Mutta kunhan sen nyt bongasin paremman puutteessa.



Ei kai se auta kuin vaan odotella sopivaa kohdetta, jos nyt torstain jälkeen enää on mitään toivoa. Jos kaikki toivo menee sen päivän myötä, on vielä yksi konsti varalla.

 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti