Voiiiih . . .

Oltiin jo niin lähellä, aamulla sovittiin kaupanteko illaksi ja päivällä aika pankkiin, ja sitten, yksi puhelinsoitto. Ei onnistu! Voi eiii, mä en usltanut uskoo, mutta putosin kuitenkin. Mikään kun ei oo varmaa ennen kuin on nimet kauppakirjassa, ja niitä ei nyt sitten laitettu. Vakuusarvot ei riittäneet, joten rahoituksesta jäi kiinni. 

Oon niin tyhjä nyt. Ja niin väsynyt. Onneks huomenna on perjantai. Nyt en voi muuta kuin odottaa ja toivoa, että löydän toisen yhtä kivan kohteen. Ja pian. Ei jaksais nyt yhtään enää odottaa. Eikä ois kauheesti aikaakaan. 

Toi kuva on tän päivän Aamulehdestä, siinä on mun unelmieni keittiö, ja ne puretaan pois remontin alta. Byääh!! Saispa hakee ne pois. Mutta nyt ei jaksa ees alkaa selvittään asiaa.

Odotan ja odotan .. . . .

No nyt ei kyllä enää ittekkä jaksa uskoo, että saisin sen paikan. Pankista en oo saanut minkäänlaista tietoo, ja nyt on perjantai ja kello yli kuus :-((  On niiiin surullinen. Mä kun jo ehdin olla onnellinen siitä että saisin niin ihanan paikan. Siellä oisin saanut sen rauhan mitä itselleni haen. Mutta ei. Eikä se nyt vielä satavarma oo etten sitä saa, kun mitään ei oo ilmotettu, mutta toivon kipinä hiipuu ja hiipuu.

Vastaavaa paikkaa saan kyllä varmaan hakee, mutta kyllähän se tietysti joskus löytyy. Odottavan aika vaan on niin huikeen pitkä.

Onneks Viima tulee kahden viikon päästä, on jotain mukavaa odotettavaa <3

Pankkineiti soitti, ei mitään hätää, se ei vaan oo saanut oikeita ihmisiä kiinni, ja siksi asian selvittäminen siirtyy maanantaille. Mutta sanoi, että jos jotain äkkinäistä tapahtuu viikonlopun aikana, niin että sitten soittaisin. Pitää puhelimen auki viikonlopun. OHO, aika hyvää pankkipalvelua!! Ten points!!

Kyllä mä nyt taas uskon, että saan sen paikan, kaikki menee hyvin ja onnellisesti. Se vaan nyt odotuttaa itseään.

On niin huolestunut !!!

Voi EIIII!! Pankista ei oo kuulunut mitään, mä en ala. Koko päivä töissä olin niin kiireinen, että en ehtinyt edes ajatella koko asiaa. Vasta kun lähdin kotiin, tajusin, ettei sieltä ole soitettu. Ja kun yritin soittaa, henkilö oli koulutuksessa, eikä vastannut. Sitten tuli tekstari, jossa hän lupasi soittaa myöhemmin. Ja nyt mä vaan ootan :-((

Olin aamulla NIIIN onnellinen ja nyt oon NIIIIN surullinen. Meneekö mun unelmani nyt sivu suun ? ? Tiedän toki, että kaikella ON tarkoituksensa, mutta en nyt jaksaisi noita fraaseja. Nyt haluan sitä mitä olen odottanut ja mistä olen haaveillut NIIIIN kauan. Mutta eipä siinä mun unelmiani kysellä jos pankissa ovat pättäneet, että lainaa ei heru. Voihan paska !! 

No, siitäkin mä selviän. Voin sitten tehdä ihan jonkun muun päätöksen, jäädä kaupunkiin ja ostaa siirtolapuutaramökin. Mutta yritän nyt ylläpitää vielä toivoa. 

Ja mun tarjoukseni voimassaolokin lakkaa tänäään. Eikä se välittäjän ronttikaan oo soittanut. VITTU!! Luulis sen myyjän tekevän ees vastatarjouksen. Mutta ei sitten jos ei.

Hoh hoijjaa. Ja tänään oli kiva koirailmoitus lehdessäkin ja sitäkin joudun odottaan huomiseen. Mä en ala. Tahtois kaiken tässä nyt ja heti!! 

Ja miten nyt voi jo olla torstai?? Kysyn vaan, ja ens viikollako alkaa jo huhtikuu, ei voi olla totta. Mutta se vaan on.

No niin, jätän teidätkin nyt jännityksen siitä, kuinka mun käy. Kiva kun on ees joku jakamassa jännitystä. Sinä ensimmäinen lukijani :-) Tervetuloa. Pitkään oonkin tätä kirjoittanut niin ettei oo ketään käynyt lukemassa :-)

Ensimmäinen askel otettu . . .

Nyt se on tehty: T A R J O U S  ! !

Saas nähdä nyt mitä huomenna kuuluu. Tarjous on ehdollinen ja huomiseen voimassa. Ei tarvi oottaa kauaa. Apuva, mun on pakko saada se paikka. Se on NIIIIIN ihana. Tänään taas käytiin siellä ja se on NIIIN ihana, ihanampi kuin muistin. Ja isompi. Mä mahdun sinne koirineni ja tavaroineni loistavasti, kun yläkertaan saa makuutilat, ruhtinaalliset sellaiset <3

Voi, tuntuu niin kuin palais kotiin, jos sinne pääsen. Pankissa Sanna kysyi onko mulla jotain siteitä sinne seudulle. No, onhan mulla, 20 vuotta pitkät juuret. Oon viettänyt elämäni onnellisinta aikaa sillä seudulla ja jos nyt pääsen sinne takas, jatkan siitä mihin silloin jäin <3

Millään ei malttais oottaa, vaikka nyt ei todella tarvi kauaa oottaa. Kauppakirjat tehdään jo ens viikolla, jos kaupat tulee. Ja pakko tulla. En mä ton verosta paikkaa löydä mistään. Mun sieluni lepää siellä.

Molemmilla puolilla naapureilla on hevosia ja siinä pellolla pihan vieressä on kesällä sata lammasta <3<3<3 IHANAA <3<3<3
Ja pihan poikki kulkee peurojen polku. Ja mun pikku-metsässä on peurojen makuupaikat <3<3<3 Sinne ne saa tulla turvaan, kun alkaa metsästys. Siellä ei metsästää saa kun on taloja sopivasti harvakseltaan, se on peurojen turvakoti <3<3

Voihan vitsi, jos kauppakirjat tehtäis ens viikolla niin sitten saattais olla että pääsisin sinne jo ihmetteleen ennen vappua <3 Maalaileen ja siivoileen.

No, mä oon osuuteni nyt tehnyt, kaiken voitavani, nyt kaikki muu on muiden käsissä. Ja mä tiedän, että kaikki menee juuri niin kuin on tarkoitettu. Siihen on hvyä luottaa!!

Enkeleitä . . .

Onkohan enkelit vaikeasti tavoitettavia? Kai niillä on niin kiire aikataulu, ja kun yhtaikaa ei voi olla monessa paikassa. Mä tapasin tänään enkelin. Sillä oli voimakas kädenpuristus, niin että kyllä se oli ihan enkelin ruumiillistuma, mutta jostain ihmeestä se vaan ilmesty mun elämään. Löysi mun puhelinnumeron netistä ja soitti ja kysy tarvinko mä rahotusta talon ostoon :-) Ja olihan mulla se lainalupaus, mutta se pyysi käymään luonaan ja mä tapasin sen tänään, ja se lupas mulle sellasen rahotuksen jollasta mulle ei oo ees mun oma pankki tarjonnut. Mua ihan vähän heikottaa <3 Ja itketää <3 Lähetän hiljaisen kiitokseni jonnekin <3 No, huomenna mun enkelini lupas vielä soittaa. Ai niin, pitää laittaa sille ne palkkajutut vielä sähköpostilla. Hetkinen vaan!

Mä oon NIIIN ONNELLINEN jos mä ton paikan saan. Se on mun kotini. Siellä mä saan olla rauhassa, omassa rauhassa. Voi että, lämmittää pihasauna, istua pihassa, kävellä viikonloppuna hakeen lehti haukkujen kanssa. Mennä metsään samoileen. Pyöräillä maaseudun rauhassa. Laitta OMAA kotia, kaiken minkä sinne teen, teen itselleni. 

Siirrän täältä kaikki mitä oon pihaan istuttanut sinne, ja vähän enemmänkin. Ihanaa jos sen saan jo haltuuni ennen kuin loppukauppahinta on maksettu, saan jo koko kevään kupsehtia siellä. Maalailla ja siivoilla ja kuljettaa tavaroita pikkuhiljaa. Mä en tiedä oonko mä osannut ees unelmoida tollasesta paikasta. En mä oo. Kun olin jo luopunut ihan tosta perusjutusta. Mutta toihan on ihan kuin saisin jokihaaviston paikan takaisin, mutta parempi, ei oo liian virtaavaa vettä, ja pieni vaatimaton koti, sellanen minkä mä haluan.


Miten mä saan ens yönä nukuttua, no saan mä, mä pääsen jo unissani sinne ja haaveissani.

- H - U - O - K - A - U - S -

Menosista on laitettu kesäkuvia ja mä oon nyt ihan myyty. Soitin välittäjälle ja pyysin uutta esittelyä. Laitoin pankkiin kyssärin käykö lainan vakuudeksi. Apuva! Onko tää menoo nyt?

Tässä jo suunnittelin miten sisustaisin. Jos yläkertaan sais makuutilat ja saahan sinne. Tosta pikkuhuoneesta tekisin vaatehuoneen tai portaat siihen.

En mä voi nyt kuin huokailla vaan. Siis toi paikka on se mun paikka. Ja jos sille myyjälle käy se että loppukauppahinta maksetaan 3 kk kuluttua ja paikan sais kuitenkin käyttöön jo aikasemmin ;-D) Ei oo riemulla rajaa, kun Marjo Menoseen ajaa <3

 Ja lämmittää pihasaunaa, oih <3 Miks mä tän nyt vasta tajusin. Piti käydä kattomassa niitä muita, että osas antaa tälle paikalle sen vaatiman arvon.

 

H - u - o - k - a - u - s 

S - y - v - ä     h - u - o - k - a - u - s

En osaa nyt muuta kuin tota ajatella. 

Voih näitä nurmikenttiä, kelpais tuolla haukkujen kirmata. Ostan aitaa rullan kerrallaan ja laajennan aina sitä mukaa kun on rahaa. 

Oij-oij-oij, tuollako mä istun pihakeinussa ens kesänä?

Ja tonne nyt taitais saada sen mun toteutumattoman unelmani:

riippumaton

Puita ainakin on, ja jos niitä tarvii kaatta, niin kannattaa jättää "tolpat" riippukeinulle :-)

<3<3Mä en jaksa oottaa kesää <3<3

<3<3<3<3

<3<3

Voi että mitkä ihanat maastot ja tiet siellä on koirienkin kanssa kävellä. Onkohan sieniä yms. Voi että mä nautin jo nyt. Saan tehdä ja laitta pikkuhiljaa ihan omaa. Eikä mun tarvi luopua siitä koskaan!!!!

 

Nyt ei oikeen tiedä . .

. . . mitä ajattelin. Tossa Suodenniemen talossa oli sitä jotain. Oli vaan niin mätä välittäjä, että se vei fiiliksen ja hirvee määrä porukkaa näytössä. Jos ois ollu toinen välittäjä ja yksityisnäyttö oisin saattanut jo tehdä tarjouksen :-) 

Ainut juttu, että sieltä puuttuu viemärin tuuletusputki kokonaan. Mutta josko se ei ois ihan hirvee homma laittaa??? Jos sinne lattian alla pääsis käsiks siihen putkeen??? Katto on puhkastava kuitenkin :-(

Tää keittiön hella-leivinuuni systeemi oli ihana ja parasta talossa oli varmaan yksityiskohdista uusitut ikkunat. Niillä ei ollut pilattu taloa, niin kuin yleensä, jos mennään vaihtaan vanhaan taloon uudet ikkunat, ne on pliisut, mutta nää oli upeet!! 

Ja toinen harmi on toi pyykinpesukone keittiössä:-( Mitäs jos se hajoo??? Vetet tulvii lattialle. Mietin mahtuisko se pesuhuoneen perälle, jos suikun laittas sen etupuolelle, erottais verhoilla silloin kun käy suihkussa. Jos se pesuhuoneen pituus vaan riittäis??

Pitäis varmaan käydä siä uudestaan. Pitäisköhän kysyä pankista käviskö tää kohde?? Huomenna mulla on meno sinne Sampo Pankkiin, siellä voin tietty esittää tän kohteen esimerkkinä.
 

Puhelinsoitto . . .

Eilenkin sitten  tuli se puhelinsoitto. Soittaja sanoi, että mulla on sellanen ja sellanen ilmotus netissä ja että valitettavasti hänellä ei ole tarjota sellaista kohdetta minulle, mutta että onko mun rahoitus kunnossa. No, sanoin, että yhdestä pankista on laianlupaus. Tiedusteli, että haluaisinko piipahtaa heidän pankissaan laina-asioissa. Sanoin, että voisinhan piipahtaa. Ja sovittiin, että meen maanantaina.

Jo on aikoihin eletty, että pankista bongataan noita ilmoja ja soitellaan ja kalastellaan asiakkaita. Ihan kiva, mutta olin tosi yllättynyt. 

Se oli siis se tän päivän puhelinsoitto, jään odottamaan mistä huominen puhelu tulee??? Onko se se unelmieni kohde?

Tääkö se on . . .

En sitten päätynyt Hervannan takana olevaan paikkaan. Tulin siihen lopputulokseen, että remonttia olis liikaa, tosiaan vielä se likakaivokin kaiken muun lisäksi.

Tänään soitti joku Punkalaitumella olevasta talosta, ja se kuullosti kaikinpuolin hyvältä, että oltais menty katsomaankin, mutta onneks etukäteen Enirosta katoin, matkaa ois tullut 77 km. Se siitä sitten.

No, mut vahtipalvelusta tuli tällänen tänään.

Tää näyttää just siltä mistä oon aina haaveillut ja tilaa on 80 m2. Eli just sen verran kuin väh. pitäis olla.

Ja romanttinen navettarakennus, jossa pihasauna ja liiteri. Työmatka ois 60 km, eli vielä siedettävän rajoissa. Rempaakin on tehty: katto uusittu, keittiö, vesijohdot, lattia ja seinät -02, ikkunat uusittu, sähköt ja ulkomaalaus -03.

 

Voi ei, pyykinpesukone keittiössä :-( se ei oo hyvä juttu. Eikö se sinne suihkuun mahdu???

Ihanaa että on leivinuuni ja puuliesi, se on plussaa. Kun kaikkeehan ei voi saada.

Tää portaikko on "aika" idyllinen :-)

Tuskin maltan odottaa, että tulee sunnuntai ja päästään kattoon.

Mutta ei taas jaksa ees uskoo, että löytyis sitä mun unelmieni paikkaa. Niin monta kohdetta jo luullut olevan just se oikee eikä sitten ookka ollu.

Meneeköhän tossa iso tie ihan vieressä ?? Vähän siltä näyttäis. Tohon lampeen en suuria odotuksia lataa.

Tietty kiva jos siellä on kukkasia yms puutarhassa :-)

Mietintää. . . .

No niin, nyt ei sitten tiedä mitä ajatella. Käytiin Matinlahdessa kattomassa yhtä taloo ja se olis aika jees. Tosin ei sitä mitä olin ajatellut, mutta enhän tollasesta oo osannut haaveilla. Mutta siinä pitäis tehdä kattoremppa ja hankkia kaivoon vedensuodatin ja lattiat pitäis avata ja lisätä eritettä ja joskus seinätkin eristää. Aika paljon hommaa, mutta paikka on aika jees. Niin ja onhan siinä se likavesikaivohommakin eessä. Ohhoh, onko toi kaikki liikaa. Rahaa jäis kyllä paljon säästöön kun ei menis bensoihin eikä pysäköinteihin.

Väsy, väsy . . .

Kylläpä sitä onkin väsynyt, ihan meni kaikki fiiliskin kaikkeen. Toivotaan että tää väsy menee lepäämällä ohi. En haluais joutua nyt luopuun unelmastani, kun oon jo NIIIIN lähellä. 

 Nyt ei oo muita kohteita kuin tämä enkä mä jaksa nyt ees unelmoida, että tää ois se mun kohteeni. Mutta kunhan käydään maanantaina katsomassa.

Siis tosi kivaltahan tää näyttää, mutta hämää millanen se kyhäelmä se laajennusosa on? Kun siitä ei ollu otettu ees kuvaa. Noo, se selviää maanantaina. Ja tuskin tää huonompi on kuin se Menosten talo.

Ja onhan tää ihan maaseudulla, ja työmatka ois 50 km. Niin että ei paha. Mutta missä kunnossa ne piharakennukset on? Millaset on ilmansuunnat jne. Monta kysymysmerkkiä vielä. 

Kysymysmerkit selvis google mapsista. Ei menty sitten ees kattoon, niin meni pieleen tääkin.

Eikä tämä vaikka liki liippas!

Ei ollut Menosten talokaan sitten se mun taloni. Paikka oli kyllä mitä ihanin, mutta talo oli liian pieni ja sitten se kaivohomma. Ja miten vesiputket pysyy talvella jäätymättä. Ei mitään takuita kun siinä ei oo asuttu ties kuinka pitkään aikaan. Joten on pakko unohtaa.

Uusi kohde löytyi, maanantaina päästään sitä katsomaan. Saa nyt sitten nähdä, ei oo mieliala eikä odotukset kovinkaan korkeella, vaikka talo näytää tosi mukavalta. Mutta se näytää vaan mukavalta, ei siltä mitä mää haen.

En jaksa nyt ees kirjottaa. Ja huomasin samassa olevani TODELLA väsynyt.

Ei se ollut tämä. . .

Ei se ollut tämä, blääh!! Sitä niin toivoo ja odottaa, että nyt se löyty <3 Mutta ei auta jäädä itkemään, pakko vaan jatkaa matkaa eteenpäin ja etsiä, etsiä, etsiä vaan.

Ihan kiva ja ok talo ja paikka, mutta siinä vaan ei ollut sitä jotain mitä mä haen. Ja vaikka tiedän, että kompromissejä joutuu tekemään, että sitä ihan napakymppiä ei löydykään, niin tässä ei ollut perusteita ees kompromissiin. Siitä vaan puuttu se henki. Niin talosta kuin tontista ja rakennuksistakin. Kaikesta. 

Saa sitten nähdä, miten ton Menosen kanssa käy. Onko kuvat herättänyt mussa vaan valheellisen kuvan ja fiiliksen? Jotenkin en jaksa uskoo siihen. Kyllä tossa paikassa täytyy aika paljon olla sitä mitä mä haen. Mutta yks asia sitten mikä siinä saattaa tulla esteeksi on se hinta ja toinen on se kaivo, mitä sille pitää tehdä, ja mistä teen siihen rahat?? Ja sit on vielä se likakaivohommakin, mutta siitä nyt en kantais niin suurta murhetta viä tässä vaiheessa.

Nyt en voi muuta kuin odottaa että se hiton välittäjä soittais ja kertois koska sitä voi mennä kattoon. Äääääh, en jaksais oottaa. 

Niin ja sitten sekin "ongelma" vielä, että mulla on se 3 kk:n irtisanomisaika. Onnistuuko sen kanssa sumpliminen jotenkin ???

Vai tämä ???

Tänään mennäänä Hämeenkyröön katsoon taloa. 3 h+k, 80 m2, tontti 1,23 ha hp 94 000€

Tää on ehkä liian järkevä mulle. Tässä ei ehkä oo sitä romu-romantiikkaa mitä mä haen. Tässä on kunnan vesi, ja myös oma kaivo, kolmen saostuskaivon ja imeytyskentän jätevesijärjestelmä nykyvaatimuksia vastaava. Lato, maakellari/varasto, navetta/talli, puuliiteri, aittarakennus, sauna. Rakennettu vanhan hirsituvan ympärille v.92 Kaikki siis kohdallaan. Toivottavasti sitä romantiikkaakin löytyy. Matkaa 58 km.

Eli kaikin puolin järkevämpi vaihtoehto Menosten talolle. Mutta kun mun sydämeni jäi sinne jo <3

En mä osaa tästä ees mitään sanoo, jään ihan ilman sanoja.

Toi näyttää hyvältä toi leivinuuni-hella, maalausta vaan vaatii kuten noi seinät.

Noo, eteinenkin näyttäs varmaan erilaiselta kun sen maalais valkoseks.

Samatan täällä, maalia kattoon ja seiniin, toi tapetti varmaan sopis jäämään.

Maalia, maalia, maalia vaan.

No tää näyttää hyvältä, Menosten pesutiloista ei ollutkaan minkäänlaista kuvaa.

Toi on ainut piharakennus, josta on kuva, en sit tiiä mikä toi niistä on: Lato, maakellari/varasto, navetta/talli, puuliiteri, aittarakennus vai sauna. No, lato se ei oo, eikä maakellari/varasto, eikä navetta/talli, eikä kai maakellari/varastokaan, jäljelle jää sauna ja puuliiteri, se vois olla se sauna, mutta kun en oo varma onko tossa piippua?

Tässä sitten kesä asussa oleva asuinrakennus.

Ja tässä pihan kukkasia. Joo-o, voihan olla että tää on ihan nappi kohde. Kuvat antaa niin rajoitetun kuvan kohteesta, että en pysty muodostaan käsitystä, millanen tää oikeesti on.

Nytkö se löytyi ?????

No niin, tässäkö se nyt sitten on. Pieni maatila !!!

 Onko tää mun tuleva unelmani, jota kohti mä oon kulkenut niin monta vuotta. Mun KOTIni <3 Pihakoivut odottaa koska puhkaista lehtensä hiirenkorvalle. Pihakuusi huojuu illan hämärtyessä, tuuli suhisuttaa sen oksia.

Kuisti ruutuikkunoineen odottaa auringon lämmittäviä säteitä. Pihakeinu, vain lumi seuranaan, odottaa kesää.

Vanha navetta, pihasauna taka-alalla, lammen rannalla. Voi tätä unelmaa.

 Pihasauna, ei puutu romantiikkaa. Mun unelmani, toteutuuko se nyt. Tämä on sitä enemmän kun se koulu-kirpputori-ajatus. Tämä se on, tiedän sen nyt. Olin jo luopunut, unohtanut, missä sieluni saa levon.

Kuljenko kohta pihasaunaan johtavaa polkua ohitse pihakoivun. Oih, ihana laittaa sauna lämpiämään, suloinen savun tuoksu <3

Miten maltan odottaa, että pääsen tuonne katsomaan, maanantaina tai tiistaina? Nyt on lauantai-ilta, huokaus !! 

Latokin on, se on hyvä ja tarpeellinen varasto- ym tila. 

Ei naapureita ihan vieressä, mutta näkyy kuitenkin muita taloja, luon jonkinlaista turvaa.

Tässäko sitä omaa metsää ja lampea <3<3

Keittiö ei nyt ihan unelma ole, mutta paikka on tärkein, pikkuhiljaa voin tehdä hankintoja ja maalailla.

Tämäkin keittiöstä, keittössä ikkunat ainakin kahteen suuntaan. En ihan pääse kuvien perusteella selville pohjakuvasta, muutama ratkaiseva valokuva puuttuu :-D

Näkymä keittiöstä olohuoneeseen. Kiva että on toi leivinuuni ja puuhella, vaikkei ne nyt ihan unelmien täyttymyksiä ookkaan. Vois noi ainakin maalata valkoseks, tulis heti erilainen tunnelma.

Tässä sitten kuvaa olkkarista. Leivinuunin kulma näkyy toss vasemmassa laidassa. Okkarissakin on kahteen suuntaan ikkunoita.

Ja kaikki ikkunat on uusittu. Talo on rakennettu 20-luvulla <3

Astutaanpas sitten sisään pihasaunaan. Tervetuloa <3

Täällä saisi ihmeitä aikaan valkoisella maalilla. Ja sen aikaa kun maalaa asuinrakennuksessa, voi asua kesällä tääällä.

Tästä takkatuvasta tulee mieleen Pengertien takkatupa. Ja muutenkin koko pihasauna muistuttaa Pengertien piharakennusta.

Täällä lauteillako sitä sitten otetaan ensi kesänä lempeitä löylyjä?


Voi että, mä en voi nyt muuta kuin haaveilla ja odottaa ja toivoa, että toi ois se mun unelma ja jos se on, niin että saisin sen. Eihän sitä kuvien perusteella voi varmaksi sanoa, ja toisekseen, riittääkö mun rahat, hyväksyykö ne mun tarjouksen? Sitä ei vielä tiedä, tulevaisuus kertoo sen.